![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
|
AMMATTI: PIANONVIRITTÄJÄ TYÖTEHTÄVÄT JA TYÖPAIKAT Pianonvirittäjän työ on asiakaspalvelutyötä ja työnkuvaan kuuluu pianojen ja flyygeleiden viritykset, huollot ja korjaukset, arviointityöt ja konsultoinnit. Työnäytteen suorittaneita rekisteröityjä virittäjiä on Suomessa noin sata. Heistä noin 85 % työskentelee yksityisyrittäjinä ja loput 15 % ovat sekä yksityisyrittäjiä että toisen palveluksessa työskenteleviä. Virittäjiä työllistävät mm. yksityisasiakkaat, yhteisöt, kunnat, seurakunnat, musiikkioppilaitokset sekä pianokauppiaat ja työympäristöt vaihtelevat yksityiskodeista musiikkiluokkien ja ravintoloiden kautta konserttisaleihin. Pianon kunnosta riippuen tavalliseen viritykseen menee aikaa tunnista kolmeen tuntiin. Korjaukset ovat viasta riippuen pidempiä ja vaativampia töitä. Pianonvirittäjän työ on paljolti kausiluonteista: syksy ja talvi ovat kiireisiä aikoja, kevät ja kesä puolestaan hiljaisempia, jolloin on mahdollista keskittyä enemmän huoltotöihin. Matkapäiviä työssä kertyy runsaasti. Virittäjän työn huonot puolet liittyvät juuri edellä mainittuihin seikkoihin. Työmäärien epäsäännöllisyys eli kausiluonteisuus ja työpaikkojen jatkuva vaihtelu ja matkustaminen voivat alkaa rasittaa. Myös työaikojen epäsäännöllisyys, "asiakasehtoisuus", saattaa nousta ongelmaksi. Koska pianonvirittäjät toimivat useimmiten yksityisyrittäjinä, on heillä harvoin mahdollisuutta pitää täysimittaisia lomia ja tulevaisuus on aina arvauksien varassa. Ammatin hyvät puolet jättävät kuitenkin huonot varjoonsa: työ on itsenäistä, tekemisensä ja aikataulunsa voi suunnitella itse, työtehtävät ovat monipuoliset ja työ haastavaa. Vaihtelevan työympäristön voi kokea myös positiivisena seikkana. KOULUTUS Pianonvirittäjiä kouluttaa tällä hetkellä ainoastaan Espoon Leppävaarassa sijaitseva Arlainstituutti, joka on erikoistunut mm. näkövammaisten koulutukseen. Peruskoulutus, joka on toisen asteen ammatillinen koulutus, kestää kolme vuotta (120 opintoviikkoa) ja antaa mahdollisuuden jatko-opintoihin. Koulutus on avoin sekä näkeville että näkövammaisille, pääsyvaatimuksena on peruskoulun oppimäärän suorittaminen sekä 18-25-vuoden ikä. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet itsenäiseen työskentelyyn pianonviritykseen ja huoltoon liittyvissä tehtävissä. Erityistä huomiota kiinnitetään yrittäjyyteen ja asiakaspalveluun. Jatkokoulutusta voi hakea ulkomailta, lähinnä flyygelitehtailta. Suomessa voi kuitenkin periaatteessa kuka tahansa ryhtyä pianonvirittäjäksi. AMMATIN VAATIMUKSET Jo koulutukseen pääsyyn edellytetään hyvää kuuloa ja selviytymistä kätevyyttä ja musikaalisuutta mittaavista soveltuvuustesteistä. Näitä ominaisuuksia vaaditaan myös ammatissa toimimiseen. Hyvä sävelkorva, kädentaidot, tekninen päättelykyky ja pitkäjänteisyys ovat myös tärkeitä. Koska pianonvirittämisessä on kyse palveluelinkeinosta, vaatii työ myös joustavuutta, epävarmuuden ja paineen sietokykyä, aloitekykyä, luovuutta, selviämiskykyä yllättävistäkin tilanteista, monialaista ammattitaitoa, asiakaspalveluhenkisyyttä, tehokkuutta ja täsmällisyyttä. Myös itsensä markkinointitaito on ehdottomasti tarpeen ja haasteista pitää pystyä nauttimaan. PALKKATIETOJA
TYÖMARKKINAT Pianonvirittäjien työmarkkinatilanne on alueittain ja henkilöittäin lähde: Työministeriö, koulutus- ja ammattitietopalvelun tietojärjestelmä, KOTITALOUSVÄHENNYS Kotitalousvähennykseen oikeuttaa kotitaloustyö, hoiva- ja hoitotyö sekä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Asunnon kunnossapitotyönä ei pidetä kodin koneiden ja laitteiden korjaus- tai asennustyötä. Koneilla ja laitteilla tarkoitetaan lähinnä kylmäkalusteita, liettä, televisiota, pesukonetta, atk-laitteita ja antennia. lähde: Verohallinnon internetsivut, takaisin ylös |
|